-----BEGIN PGP SIGNED MESSAGE----- Hash: SHA512 ################################################################################ # 0. Amfetamiinisynteesi NaBH4/Cu-pelkistyksellä # ################################################################################ ~ def@huumeet.info (2026-05-22) Suomessa kotikemia ei voi hyvin ja jengi vetää vaan (((big pharman))) tuotteita keksittyihin ADHD feikkisairauksiin tai paskaa max 5% katupiriä jota ei voi ees hyvällä omallatunnolla heittää IV. Tilanteen parantamiseksi kirjoitan tämän amfetamiinisynteesin suomenkielellä ja aloittelijaystävälliseksi. Laadun takeena eräs kaveri aloitti kotikemistin uran tässä kuvatulla synteesillä (sen jälkeen vetikin piripsykoosit tulille, karkasi psykiatriselta osastolta, ja muijakin heitti pihalle - alle puolessa vuodessa). Noh niin ... +------------------------------------+ | P2NP ---(NaBH4/Cu)---> Amfetamiini | +------------------------------------+ Synteesissä P2NP (phenyl-2-nitropropene eli fenyyli-2-nitropropeeni) pelkistyy amfetamiiniksi natriumborohydridrillä kupari(2+)-ioneista muodostettujen Cu(0) nanopartikkelien katalysoimana. Reaktio tuli alunperin tunnetuksi The Vespiary huumekemiafoorumilla vuonna 2017 aloitetusta ketjusta [1], missä reaktiota on optimoitu sekä sovellettu laajemminkin muiden β-nitrostyreenien pelkistämiseen. Akatemiassa reaktiota käsittelevä tutkimuspaperi julkaistiin vuonna 2025 [2]. Perinteisesti amfetamiinia on valmistettu suoraan P2NP:stä pelkistämällä joko erittäin voimakkaalla & räjähdysherkällä LiAlH4 pelkistimellä tai myrkyllisellä alumiini-elohopea-amalgaamilla. Näihin verrattuna uusi NaBH4/Cu-pelkistys on todella turvallinen ja myrkytön vaihtoehto. Reaktio on mielestäni kotikemiaystävällisin reitti amfetamiiniin EU:n alueella laillisista ja reguloimattomista lähtöaineista. Lopputuote itsessään on laiton. On silti hyvä pitää mielessä, että P2NP:n ainoa käyttökohde on amfetamiinin tai sen analogien valmistus. Varaudu siis kotietsintöihin sekä muuhun vainoamiseen jos hankit (tai yrität hankkia) P2NP:tä haltuusi. ... #------------------------------------------------------------------------------# EDIT! Helmikuussa 2026 European Union Drug Agency (EUDA) julkaisi "Precursor assessment report of P2NP" [3] raportin, johon perustuen EU-asetus 2026/314 lisää P2NP:n seurattavien prekursorien listalle syyskuusta 2026 alkaen. Kuulin sääntelymuutoksesta viimeistellessäni tämän kirjoituksen ensimmäistä versiota. Joudun kai nyt myöhemmin kirjoittamaan myös P2NP:n synteesiohjeen, mutta sitä odotellessanne voitte tilata fenyyli-2-nitropropaania (CAS 17322-34-8) Kiinasta 10 euroa kilo & käyttää sitä fenyyli-2-nitropropeenin (CAS 705-60-2) paikalla. Fenyyli-2-nitropropaani ei ole samalla prekursorilistalla vaikka kemiallisesti se on lähempänä amfetamiinia kuin fenyyli-2-nitropropeeni. #------------------------------------------------------------------------------# ... NaBH4/Cu pelkistysreaktion haittapuolena pidetään huonoa skaalautuvuutta verrattuna järjestäytyneen rikollisuuden suosimaan Leuckartin reaktioon, jossa lähtöaineena käytetään törkeän laitonta fenyyliasetonia (P2P). Tekstissä kuvattu menetelmä soveltuu hyvin n = 0.1 mol kokoluokan synteeseihin, mikä amfetamiinissa mitattuna tarkoittaa noin 15 gramman eriä. Lopputuote on höyrytislauksen, kiteytyksen ja asetonipesun ansiosta todella puhdasta (>98%). Toisin sanoen tällä ohjeella syntetisoidusta 15 grammasta amfetamiinia saa noin heikin (100 g) tavallista suomalaista katupiriä. Lista tarvittavista lähtöaineista ja laboratoriotarvikkeista: - P2NP - Pyörökolvi - NaBH4 - Tislauslaitteisto - CuSO4 pentahydraatti - Refluksointijäähdytin (lauhdutin) - IPA (isopropanoli) - Lämpöhaude/keittolevy magneettisekoittimella - Asetoni - Erotussuppilo ja tavallisia suppiloita - NaOH - Keitinlaseja tai muita astioita - H2SO4(aq) - Milligrammavaaka - Etikkahappo (≥ 50%) - pH-paperia - NaCl (ruokasuola) - Nitriilihanskat ja suojalasit Kiinteitä lähtöaineita riittää jokaista pieni määrä (50 g) tekstissä käytetylle n = 0.1 mol skaalalle. Isopropanolia riittää kolmisen desiä reaktioliuotinta ja uuttamista varten. Asetonipesuun riittää desi (mahdollisimman kuivaa) asetonia. Amfetamiinin freebase-öljyn suolaksi kiteytyksessä (saostamisessa) käytettävän rikkihapon H2SO4(aq) konsentraatioilla ei ole väliä (perus 33% on OK). Lähtöaineista ainoastaan P2NP on hieman sus ja vaikeammin hankittava kuin muut. Perinteisesti P2NP valmistetaan benzaldehydistä ja nitroetaanista Knoevenagelin kondensaatiolla (kutsutaan myös Henry-reaktioksi tai nitroaldolireaktioksi), mikä on toinen hyvä kotikemiaprojekti. Tässä tekstissä kuitenkin oletetaan, että lukijalla on P2NP valmiiksi saatavilla (ja puhtaaksi rekristallisoituna). Lopputeksti on jaettu viiteen osaan: 1. Ainemäärälaskut 2. Laboratoriotyöohje 3. Huomioita ja parannuksia 4. Työturvallisuus 5. Lähteet Ainemäärälaskut voi ohittaa ja palata niihin tarvittaessa. ################################################################################ # 1. Ainemäärälaskut # ################################################################################ M(P2NP) = 163.17 g/mol M(NaBH4) = 37.83 g/mol M(CuSO4•5H2O) = 249.69 g/mol M(H2SO4) = 98.08 g/mol M(A freebase) = 135.21 g/mol # Amfetamiinisulfaatissa yksi rikkihappomolekyyli sitoo itseensä kaksi # freebase-molekyyliä, mikä pitää huomioida ainemäärälaskuissa. M(A sulfaatti) = M(2(C9H13N)·H2SO4) = (2*135.21 + 98.08) g/2mol = 368.50 g/2mol = 184.25 g/mol #------------------------------------------------------------------------------# Skaala n = 0.1 mol: m(P2NP) = n(P2NP) * M(P2NP) = 0.1 mol * 163.17 g/mol = 16.32 g # NaBH4 lisätään kahdessa erässä (6 eq ja 2 eq). m(NaBH4) = 6n * M(NaBH4) + 2n * M(NaBH4) = 6 * 0.1 mol * 37.83 g/mol + 2 * 0.1 mol * 37.83 g/mol = 22.70 g + 7.57 g # Cu(2+) katalyytti (0.1 eq). m(CuSO4•5H2O) = 0.1n * M(CuSO4•5H2O) = 0.1 * 0.1 mol * 249.69 g/mol = 2.50 g # Rikkihapon määrä kiteytyksessä (olettaen 60-80% saantoprosentti). # Tiheys: ρ(33% H2SO4 @ 20°C) = 1.25 g/mL. V(33% H2SO4) = m(33% H2SO4) / ρ(33% H2SO4 @ 20°C) = 7.06 .. 9.42 mL ################################################################################ # 2. Laboratoriotyöohje ################################################################################ n = 0.1 mol (teoreettinen saanto: 18.43 g A sulfaattia) 1. Lataa 120 mL 66% IPA:H2O reaktioliuosta (2 osaa IPA : 1 osaa vettä) litran pyörökolviin (eksotermisyyteen on hyvä varautua isolla reaktioastialla). Valmista reaktioliuotinta tuplamäärä jotta voit lisätä sitä tarvittaessa. 2. m(NaBH4) = 22.70 g (6 eq) - Käynnistä magneettisekoitus. - Lisää NaBH4 reaktiokolviin. 3. m(P2NP) = 16.32 g - Lisää P2NP noin 250 mg erissä ~40 min aikana (pidä lämpötila max 60°C). - Lisää IPA:H20 reaktioliuosta tarvittaessa kuivumisen estämiseksi. Reaktioliuosta on liian vähän jos magneettisekoitus sakkaa. - Ulkoisesta viilennyksestä on apua, mutta ilmankin pärjää. 4. m(NaBH4) = 7.57 g (2 eq) - Lisää jälkimmäinen NaBH4-osuus nopeasti. 5. Liuota 2.50 g CuSO4•5H2O pieneen määrään vettä ja lisää reaktioliuokseen nopeasti yhdessä erässä. 6. Refluksoi 30 min noin 80°C lämpötilassa. 7. Anna reaktioliuoksen jäähtyä huoneenlämpöiseksi. 8. Sammuta (neutralisoi) ylimääräinen NaBH4 etikkahapolla kunnes pH on noin 6. Etikkahapon on hyvä olla vähintään 50% vahvuista ettei sitä tarvita paljoa. 9. Tislaa reaktioliuoksesta isopropanoli ja kaikki muu alle 100°C lämpötilassa tislautuva ulos. Hävitä tisle vaikka kaatamalla viemäriin. Isopropanoli ei ole valitettavasti riittävän puhdasta uudelleenkäytettäväksi. 10. Anna reaktioliuoksen taas jäähtyä ennen emäksöintiä. 11. Emäksöi kylmällä NaOH(aq) kunnes reaktioliuoksen pH > 12. Noin 20 g NaOH yleensä riittää. 12. Höyrytislaa reaktioliuoksesta amfetamiini talteen freebase-öljynä. Tähän riittää yksinkertainen tislaus (simple distillation) jossa vesihöyry syntyy veden kiehumisesta reaktiokolvissa. Höyrytislausta jatketaan kunnes suurin osa amfetamiiniöljystä on tislautunut ulos vesihöyryn mukana. Käytännössä höyrytislettä on kerättävä noin 300 mL skaalalla n = 0.1 mol. 13. Liuota höyrytisleeseen 25 grammaa NaCl (ruokasuolaa) per 100 mL nestettä. Parempi vaihtoehto on käyttää 15 grammaa NaOH (lipeää) per 100 mL nestettä, mutta natriumhydroksidin on tällöin oltava elintarvikelaatuista. 14. Kaada liuos erotussuppiloon uutettavaksi ja lisää 30 mL isopropanolia. Ravistele ja erota kerrokset. Toista uutto kerran tuoreella 30 mL IPAa. 15. Kiteytä amfetamiini yhdistetystä orgaanisesta faasista (isopropanolista) lisäämällä H2SO4(aq) kunnes pH 6-7. Karkeasti arvioiden tämä vaatii noin 7.06 - 9.42 mL 33% H2SO4, mutta varaudu että happoa kuluu vähemmän jos saanto jää odotettua (60-80%) pienemmäksi. Lisää happo pienissä erissä kunnolla sekoittaen ja mittaillen pH-paperilla. Varo ylihapottamasta! Suosittelen ottamaan puolet liuoksesta sivuun talteen ennen kiteytyksen aloittamista, niin pystyt tasaamaan pH:ta ylemmäs jos vahingossa lisäät liikaa happoa. Jälkimmäisen osan hapottaminen on helppoa kun tiedät suurin piirtein paljon happoa kului ensimmäiseen osaan. 16. Lisää pari desiä kuivaa asetonia ja kiteytä pakastimessa mieluiten yön yli ennen suodattamista. 17. Viimeistele kuiva amfetamiini asetonipesulla. Saanto on ~60-80% teoreettisesta reaktion onnistuessa hyvin. PS. Rikkihapon voi korvata kiteytyksessä fosforihapolla eli H3PO4(aq). ################################################################################ # 3. Huomioita ja parannuksia # ################################################################################ Synteesin suorittaminen työohjeessa kuvatulla tavalla vaatii vuorokauden tai pari aikaa. Suosittu yksinkertaisempi ja vähemmän työläs versio synteesistä uuttaa freebase-amfetamiinin reaktioliuoksesta ilman höyrytislauspuhdistusta. Tästä löytyy (video)tutoriaali bbgaten foorumilta [4]. Vaikka kyseinen versio onkin aloittelijaystävällisempi ja nopeampi, niin tässä tekstissä kuvataan työläämpi versio höyrytislauksella koska tislaus on mielestäni välttämätöntä lopputuotteen puhtauden kannalta. Reaktiota harjoitellessa voi olla perusteltua nopeuttaa iteraatioita vähemmän työläällä puhdistuksella, mutta näin saatava epäpuhdas tuote on asianmukaisesti puhdistettava myrkyllisistä epäpuhtauksista kuten esimerkiksi kuparinanopartikkeleista ja booriyhdisteistä. Puhdistukseen sopii epäpuhtaan amfetamiinin emäksöinti freebaseksi ja vakuumi-/höyrytislaus. Puhdistamiseen ei riitä perusteellinenkaan asetonipesu. Happo-emäs-uutto ehkä toimisi, mutta tislaus joko vakuumilla tai höyryllä on varmin vaihtoehto. NaBH4/Cu pelkistyksessä on potentiaalia parhaaksi tavaksi pelkistää paitsi β-nitrostyreenejä niin myös laajemminkin nitroalkeeneja. Reaktiota on kuitenkin vaivannut vaihteleva saantoprosentti varsinkin skaalan kasvaessa n = 1 mol tasolle. Jo n = 0.1 mol skaalalla reaktio jää usein kauas toivotusta +80% saannosta (mutta harvoin epäonnistuu kokonaan). Minulla ongelmat ratkesivat syntetisoimalla kuparinanopartikkelit erikseen askorbiinihapolla seuraavasti: 1. Lataa 500 mL pyörökolviin 100 mL dH2O ja 10 g CuSO4•5H2O. 2. Käynnistä magneettisekoitus ja nosta lämpötilaksi 70°C. 3. Lisää 20 g askorbiinihappoa liuotettuna kuumaan 100 mL dH2O. 4. Neutralisoi lisäämällä NaOH(aq) kunnes pH 7 (vaatii noin 8 g NaOH). 5. Anna pyöriä 70°C lämpötilassa noin 90 minuuttia. 6. Siirrä reaktioliuos erotussuppiloon ja anna seisoa tunti. 7. Erota alempi ruskea kuparikerros mustasta reaktioliuoksesta. Askorbiinihappo estää hapettumista stabilointiaineena ja pelkistää Cu(2+)-ionit hitaasti pieniksi ruskeiksi Cu(0)-nanopartikkeleiksi (< 100 nm). Synteesissä kriittistä on lämpötilan pitäminen lähellä 70°C sillä kuparinanopartikkelit tuhoutuvat hyvin nopeasti jos lämpötila karkaa edes hetkeksi 90°C tienoille. Matalasta lämpötilasta ei ole haittaa, mutta se hidastaa reaktiota. Neutraali pH 7 on optimaalinen pienikokoisten Cu(0) nanopartikkelien muodostamiseen. Happamissa olosuhteissa syntyy suurempia nanopartikkeleita, joiden tehokkuus katalyyttinä on heikompi. Emäksisessä ympäristössä muodostuu punertavaa Cu2O ruskeiden Cu(0)-nanopartikkelien sijasta. Hetkikin emäksisessä pH:ssa tuhoaa muodostuvien kuparinanopartikkelien katalysointitehon vaikka emäksinen pH neutralisoitaisiin heti askorbiinihapolla. Jos emästä lisätessä pH nousee vahingossa yli 7 niin aloita vain alusta yrittämättä edes neutralisointia. Syntetisoidut Cu(0)-nanopartikkelit näyttävät maitokahvilta. Askorbiinihapon suojaamana ne säilyvät muutaman päivän suljetussa astiassa huoneilmassa. Viikon jälkeen suurin osa kuparinanopartikkeleista on jo hajonnut hapettumalla, mikä näyttää siltä kuin ruskea nanopartikkelineste muuttuisi mustan väriseksi reaktioliuokseksi. Pitkäänkin säilöttyjä kuparinanopartikkeleita voi käyttää niin kauan kuin niitä vain riittää pelkistysreaktion katalysointiin. Vesiliuoksessa olevien kuparinanopartikkelien punnitseminen ja mittaus tarkasti on vaikeaa ilman kuivausta. Käytännössä onneksi riittää likimääräinen arviointi tilavuuden mukaan olettaen, että syntetisoidussa kuparinanopartikkelinesteessä on yhteensä 10 grammaa CuSO4•5H2O vastaava ainemäärä (eli 0.04 mol) kuparia. Teoriassa 0.04 mol katalyyttiä riittää neljään n = 0.1 mol skaalan synteesiin, mutta käytännössä iso osa kuparinanopartikkeleista ehtii hapettua ja tuhoutua ennen reaktion toistamista neljästi. Moninkertainenkaan ylimäärä katalyyttiä ei vaikuta haittaavan reaktiota merkittävästi, eli jos et ole varma niin lisää mieluummin liikaa kuin liian vähän. Askorbiinihappo-stabiloituja kuparinanopartikkeleita voidaan käyttää suoraan kuparisulfaatin (CuSO4•5H2O) paikalla edellisen osion työohjeessa. Kokemukseni mukaan tämä tekee reaktiosta luotettavamman ja takaa +70% saannon vaikka NaBH4 ainemäärä leikattaisiin alle puoleen (8 eq -> 3.5 eq). Tällöin P2NP kannattaa ladata suoraan IPA:H2O reaktioliuokseen ja lisätä siihen 1.5 eq NaBH4 pienissä osissa alkeenin pelkistämiseksi. Tämän jälkeen jatketaan suoraan nitroryhmän pelkistämiseen lisäämällä askorbiinihappo-kuparinanopartikkelit sekä lopuksi mahdollisimman nopeasti 2 eq NaBH4 ennen refluksoinnin aloittamista. Kohtuullisempi NaBH4 ylimäärä ja esisyntetisoidut kuparinanopartikkelit tekevät P2NP:n pelkistyksestä paitsi vakaamman niin myös paremmin skaalautuvan koska sivutuotteena syntyvien boraattien määrä pienenee ja katalyytin voi lisätä hitaasti pisaroittain tai osissa (kuparinanopartikkelien in situ muodostuksessa vallitseva käytäntö on lisätä kupari(2+)-suola reaktioliuokseen kerralla tai saanto voi kärsiä). Lisäksi P2NP:n ja NaBH4:n käänteinen lisäysjärjestys sallii NaBH4:n lisäämisen pisaroittain liuotettuna emäksiseen veteen. P2NP ei liukene veteen eikä isopropanoliin huoneenlämmössä, minkä takia samaa menetelmää ei voi käyttää P2NP lisäyksessä NaBH4/IPA:H2O reaktioliuokseen. Substituoimattomilla β-nitrostyreeneillä NaBH4:n määrän puolittaminen samalla tavalla ei oletettavasti toimi johtuen dimerisoitumisesta Michael-additiolla. Dimerisoituminen ei vaikuta olevan merkittävä ongelma steerisesti estyneemmän P2NP:n pelkistyksessä amiiniksi. Esisyntetisoiduista kuparinanopartikkeleista on silti hyötyä myös β-nitrostyreenien nitroryhmien pelkistämisessä paremmalla saannolla kuin in situ muodostetuilla kuparinanopartikkeleilla. The Vespiary -foorumilta löytyy aloittamani ketju NaBH4/Cu-pelkistysreaktion optimoinnista P2NP:lle askorbiinihappo-kuparinanopartikkeleilla ja leikkaamalla tarvittava NaBH4 määrä alle puoleen aikaisemmasta [5]. ################################################################################ # 4. Työturvallisuus # ################################################################################ Pari sanaa vielä aloitteleville kotikemisteille turvallisuudesta. Safety last. Reaktiossa käytettävät lähtöaineet ovat varsin turvallisia verrattuna muihin tapoihin valmistaa amfetamiinia P2NP:stä (ja Leuckartiin). Suurin riski itsensä vammauttamiseen liittyy vahvoihin happoihin ja emäksiin, jotka voivat sokeuttaa pysyvästi. Vahingot tapahtuu yleensä yllättäen esimerkiksi kun reaktiokolviin lisätään jotain mikä aiheuttaa odottamattoman vahvan eksotermisen reaktion ja reaktioliuos purkautuu suihkuna ulos pyörökolvin suusta (minne idiootin silmät suoraan katsovat). Suojalasien systemaattinen käyttö ilman poikkeuksia on paras suoja, mutta kun et kuitenkaan muista tai jaksa käyttää niitä aina, niin yritä edes silloin kun reaktio on itsellesi vielä uusi tai nostat skaalaa. Sitten kun myrkyt ovat silmissä niin ensiapu on silmien huuhtelu useamman minuutin ajan suihkun tai vesihanan alla ja sitten nähdään (tai ei nähdä) vauriot. Happojen ja emästen roiskeet iholle eivät ole yleensä vakavia, mutta ne kannattaa joka tapauksessa huuhdella pikaisesti pois. Vaarana on lähinnä ihon kuivuminen ja kutina, mutta kuumina hapot ja emäkset voivat aiheuttaa enemmän vauriota. Happojen ja emästen jälkeen suurin huolenaihe on NaBH4:n ja veden reaktiossa syntyvä vetykaasu vaikka skaalalla n = 0.1 mol määrät eivät ole kovin huikeita. Vaarana on vetykaasun leimahtaminen mikä voi levitä isommaksi tulipaloksi tai aiheuttaa hätiköintiä ja sitä kautta laajemman onnettomuuden. Riski on onneksi olematon avotulen välttämisellä läheisyydessä ja (surkeallakin) ilmanvaihdolla. Akuuttia myrkytysvaaraa reaktion suorittamiseen ei liity. Kuparinanopartikkelit ja booriyhdisteet ovat hieman myrkyllisiä (LD50 luokkaa gramma per kilo), mikä on ongelma lähinnä kroonisessa altistuksessa. Merkittävää altistumista ei tule ellei nisteile puhdistamatonta tuotetta tai piikittele reaktioliuoksia ränniin. Sammutettu (hapolla neutralisoitu) natriumborohydridi on sinänsä turvallista kaataa viemäriin, mutta kuparinanopartikkelit ovat myrkyllisiä ympäristölle ja vesistöille. Vanha reaktioliuos pitää siksi säilöä erilliseen jätekanisteriin ja hävittää asianmukaisesti vaarallisena jätteenä (ongelmajätteenä). Reaktiossa vaadittava kuparin määrä on toki hyvin pieni vielä skaalalla n = 0.1 mol, mutta on silti hyvä olla vähintään tietoinen ympäristörikoksista mihin huumerikosten ohella syyllistyy. Hajuhaitat ovat vähäiset (varsinkin verrattuna Leuckartiin) ja synteesi sopii vaikkapa kerrostaloyksiössä suoritettavaksi. Parempi ilmanvaihto on plussaa, mutta ilman vetokaappia tai parveketta/ulkotiloja pärjää eikä ole vaaraa, että naapurit soittaisi poliisille outojen hajujen takia. Työtilojen suhteen on varauduttava happojen, emäksien ja kuparinanopartikkelien roiskeisiin, jotka jättävät pysyviä jälkiä ellei niitä pyyhitä nopeasti. Isot happojen ja emästen läikkymiset kannattaa ensiksi neutralisoida ruokasoodalla tai etikalla. Juridiset riskit ovat varmaankin kaikille itsestäänselviä. ################################################################################ # 5. Lähteet # ################################################################################ [1] The Vespiary -kemiafoorumin ketju josta NaBH4/Cu menetelmä yleistyi (2017) https://www.thevespiary.org/talk/index.php?topic=15090 https://huumeet.info/chem/P2NP-to-amine-with-NaBH4-copper.pdf (mirror) [2] L. D'Andrea, S. Jademyr: "Facile one-pot reduction of β-nitrostyrenes to phenethylamines using sodium borohydride and copper(II) chloride" (2025) https://doi.org/10.3762/bjoc.21.4 [3] EUDA: "Precursor assessment report of phenyl-2-nitropropene" (2026) https://www.euda.europa.eu/system/files/documents/2026-02/euda-par-2025-phenyl-2-nitropropene.pdf [4] bbgate kallujen huumekokkailupalsta: "One-pot Amphetamine Synthesis From P2NP With NaBH4/CuCl2 (1kg scale)" (2022) https://bbgate.at/threads/one-pot-amphetamine-synthesis-from-p2np-with-nabh4-cucl2-1kg-scale.70/ [5] The Vespiary -foorumin ketju NaBH4/Cu-pelkistyksen optimoinnista (2026) https://www.thevespiary.org/talk/index.php?topic=21690 -----BEGIN PGP SIGNATURE----- iHUEARYKAB0WIQRRfNzxkhGCNUJHauoZ/qATiDeBBAUCahAOqgAKCRAZ/qATiDeB BHSpAQCKus8F4FOQuPmvkjZ0X7sgbwdqjDfQtjJRkXyMnCgU2gEAlL/o7WAIwaPz P/ZuPDJzBCHG0ZLP0pZyPCuZ3+q9uA4= =Xkpp -----END PGP SIGNATURE-----